Nykyelämä siirtyy jatkuvasti enemmän internettiin

Digitalisaatio on yksi 2000-luvun suurimpia mullistuksia ja se on viimeisen 50 vuoden aikana muuttanut elämää täysin sellaiseen suuntaan, mitä se ei ihmiskunnan historiassa ole koskaan aiemmin ollut. Digitalisaation myötä internet saa jatkuvasti enemmän jalansijaa ja yhä suurempi osa eri yritysaloista siirtyy internettiin lähes kokonaan.

Internettiin siirtyvistä aloista hyvä esimerkki ovat esimerkiksi verkkokaupat, ja kasinot. Uhkapelaaminen on pikkuhiljaa valunut kioskien vedonlyöntilapuista ja kasinoiden pelipöydistä sellaisille sivustoille, kuten https://kalevalakasinos.com, jotka tarjoavat pelaajille samat palvelut ilman, että heidän tarvitsee poistua kotoaan.

Myös terveys digitalisoituu

Terveysala siirtyy yhtälailla internettiin ja digitalisoituu monen muun alan tapaan. Ensimmäisinä esimerkkeinä tästä digitalisaatiosta toimivat aikoinaan digitaaliset vaa’at, verenpaine-, kuume- ja sykemittarit. Myöhemmin vastaavia sovelluksia on kehittynyt jatkuvasti lisää ja kuka tietää mitä esimerkiksi nanoteknologialla voidaan tulevaisuudessa saavuttaa.

Lääketieteellinen tutkimus on hyötynyt digitalisaatiosta valtavasti. Sen avulla voidaan saavuttaa aivan uusia ulottuvuuksia esimerkiksi kuvantamisen ja monitoroinnin saralla. Samalla erilaiset terveyden seurantaa kehittävät laitteet ovat saapuneet myös tavallisten ihmisten ulottuville. Kenen tahansa on mahdollista seurata omaa terveyttään erilaisten ladattavien sovellusten ja kaupoista saatavilla olevien digitaalisten monitorien avulla.

Eriaisia apukeinoja saatavilla

Terveyden saralla on monenlaisia apuvälineitä saatavilla. Näiden suosio perustuu varmasti lähtökohtaisesti siihen, että ihmiset ovat melko kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan, ja seuraavat mielellään omaa terveyttään ja siihen liittyviä tietoja. Terveyden seuranta voi olla joko subjektiivista tai objektiivista.

Subjektiivisessa seurannassa henkilö itse toimii tarkkailijana ja täyttää esimerkiksi ruokapäiväkirjaa, tai liikunnan määrää johonkin sovellukseen. Usein sovellus kertoo lisätietoja esimerkiksi syötyjen kilokalorien määrän ja toisinaan myös ravinosisällön. Henkilö voi näiden avulla arvioida itse, miten hänen tulisi esimerkiksi muuttaa omaa syömistään.

Objektiivista seurantaa ovat erilaiset monitorit, kuten verenpainemittari, joka kertoo henkilö sen hetkisen verenpaineen, ilman että ihminen itse arvioi tulosta. Näihin liittyy myös välimuotoja, esimerkiksi verenpainemittarit voivat koota tilastoja tietyn aikavälin verenpaineen vaihtelusta. Henkilö voi myös itse arvioida esimerkiksi sen hetkistä mielialaansa, jollain tietyillä asteikolla, kuten 1-10. Näin saadaan mahdollisesti yhtäläisyyksiä verenpaineesta ja mielialan vaikutuksesta sen kohoamiseen ja laskuun.