Erilaisten terveyssovellusten määrä kasvaa jatkuvasti ja älylaitteiden kehittyessä yhä useampi niistä on aivan kenen tahansa saatavilla. Mobiilisovellusten lataamismäärät ovatkin olleet valtavassa kasvussa, mutta niissä esiintyy myös ongelmia. Monen sovelluksen hyöty on ollut melko kyseenalainen ja niiden avusta diagnostiikassa ei ole minkäänlaista varmuutta.
Useat erilaiset mobiilisovellukset ilmoittavatkin käyttöehdoissaan, että ne on tarkoitettu puhtaasti viihdekäyttöön tai oman tilan seuraamiseen, mutta eivät korvaa varsinaista lääketieeteellistä diagnostiikkaa. Sovellusten suosio siis toisin sanoen kasvaa, mutta niistä saatava hyöty ei välttämättä samoissa määrin. Usein ongelma terveyssovellusten kanssa on myös se, että niitä lataavat ihmiset ovat jo valmiiksi kiinnostuneet omasta terveydestään ja seuraavat sitä muutenkin aktiivisesti.
Ruokavalioon ja kuntoon perustuvat sovellukset erityisen suosittuja
Monet suosituimmista sovelluksista käsittelevät erityisesti kuntoilua ja ruokavaliota ja siihen liittyvää dataa. Monet puhelimet ja älylaitteet sisältävät jo valmiina osana käyttöliittymää vähintäänkin askelmittarin, jonka avulla puhelimen käyttäjä voi seurata päivittäistä liikkumistaan. Sovelluksiin voi esimerkiksi myös lisätä omia harrastuksiaan ja suosikkilajejaan, joiden viikoittaista tai kuukausittaista määrää käyttäjä voi seurata.
Ruokasovellukset perustuvat usein joko ravitsemuksen tai kalorien määrään. Erityisesti kalorien määrän laskeminen voi olla laihduttajalle edullista, sillä syödyn ruoan kirjaamisen määrän myötä henkilö yleensä syö vähemmän kuin normaalisti. Tässäkin sovelluksessa ongelma pillee kuitenkin siinä, että se vaatii käyttäjältään suurta aktiivisuutta.
Muiden laitteiden integrointi tekee seurannan helpommaksi
Monet sovellukset ovat nykyisin integroitavissa esimerkiksi sykemittariin ja sitä kautta oman liikunnan tehon seuraaminen helpottuu. Moni älypuhelin itsessään sisältää myös sisäänrakennetun sykemittarin, mikä ei kuitenkaan ole erityisen tarkka. Lisäksi sovelluksen avulla sykkeen mittaaminen jatkuvasti ei ole mahdollista, joten kehoon kiinnitettävä sykemittari on näppärämpi vaihtoehto, varsinkin kun sen tiedot saa helposti siirrettyä myös sovellukseen.
Yliopistoissa on kehitetty laitteita myös esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin seuraamiseen, joiden avulla nämäkin tiedot saisi integroitua sovelluksen kautta omaan puhelimeensa. Tällöin ne olisivat myös aina mukana esimeriksi lääkärikäynneillä, ja tiedot voisi siirtää myös suoraan hoitavan lääkärin luokse niin, että ne ovat helpommin seurattavissa myös etänä ja mahdolliset turhat lääkärikäynnit vähenisivät ja toisaalta hoitoa tarvitsevat pääsisivät käymään useammin.